Kokemuksia SKW talvileiriltä 2009

kategoriassa: Artikkelit | 0

Svenska Karatedo Wadokai järjesti jälleen perinteisen talvileirin Herrljungassa, Ruotsissa 4.-.6.12. ja Joen Mawashin tutut leirien kiertäjät Riikka, Marko, Minna ja Niko olivat siellä tänäkin vuonna mukana. Tällä kertaa matkan teko ei ollutkaan ihan niin yksioikoista. Meno- sekä paluumatkalla törmättiin ongelmiin, mutta niistä selvittiin onneksi hyvällä huumorilla.

Reissuun lähdettiin perjantaina henkilöautolla klo 4:30, tavoitteena ehtiä Helsinki-Vantaan lentoasemalle Finnairin klo 11:50 lähtevään koneeseen Göteborgiin. Olimme seuranneet aikaisempina päivinä uutisointia maapalveluhenkilöstön laittomasta työnseisauksesta ja luimme tiedotuksia peruuntuneista lennoista. Pelkäsimme myös matkatavaroidemme puolesta, että ne saattaisivat tulla eri aikaan määränpäähän, sillä lentokentällä oli uutisten mukaan useiden tuhansien laukkujen sekasorto lakkoilun takia. Yhtään Göteborgiin meneviä lentoja ei kuitenkaan ollut peruttu alkuviikosta ja vähentämällä matkatavaroita vain välttämättömiin, saimme hieman mielenrauhaa ajomatkalle. Saavuttuamme kehä III:lle, saimme tekstiviestillä tiedon, että lentomme on peruttu ja meidän on siirretty klo 16:46 lähtevälle lennolle. Tässä vaiheessa ajattelimme, että ”jipii, nyt menee perjantain treeni sivu suun”.

Odottelimme siis myöhäisempää lentoa ja tuhlasimme aikaa Ikeassa ja Jumbossa. Muut suomalaiset tuttumme, joilla oli sama lento ja sama tilanne, yrittivät järjestää meille suoraa bussikyytiä Göteborgista leiripaikalle Herrljungaan. Mikäli lento olisi aikataulussaan, voisimme vielä ehtiä juuri ja juuri harjoitusten alkuun. Pahaksi onneksi lento viivästyi vielä noin puoli tuntia ja näin ollen emme ehtineet harjoituksiin. Normaalisti olisimme menneet lentokenttäkuljetuksella kentältä keskusasemalle ja sieltä junalla Herrljungaan.

Parilla matkakumppaneista oli karatepuvut lentokoneen ruumaan menevissä matkatavaroissa ja ne eivät tietenkään tulleet samalla lennolla perille. Markolla kuitenkin oli yksi varapuku mukana, niin hän pystyi lainaamaan sitä leirin ajaksi toiselle onnettomalle. Toisen onnettoman matkakumppanin karatepuku, makuupussi ja -alusta saapuivat Göteborgiin lauantai-iltana, joten hän pääsi kuitenkin osallistumaan sunnuntain ainoaan harjoitukseen.

Sunnuntain harjoitusten jälkeen kävimme nopeasti syömässä ja menimme asemalle odottamaan junaa. Juna saapui pian ja pääsimme paluumatkalle. Vajaan 20 kilometrin päästä juna pysähtyi Vårgårdan asemalle eikä siitä enää liikahtanut. Odottelimme ja vitsailimme junassa varmaan tunnin ajan. Saimme kuulutuksia, että muutama linja-auto on matkalla asemalle. Loppumatka menisi siis kumipyörillä. Kuulutuksissa mainittiin myös, että voimme käydä ravintolavaunussa odottelun aikana. Myöhemmin kuulutettiin, että sieltä ei saa lämmintä kahvia eikä ruokaa. Lopuksi ravintolavaunu suljettiin. Vihdoin linja-autot saapuivat ja pääsimme jatkamaan matkaa keskusasemalle. Asemalta menimme lentokenttäkuljetuksella lentoasemalle ja aikaa meille jäikin noin reilun tunnin verran kierrellä tax-free -kauppoja. Vihdoin pääsimme ajallaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja sieltä jatkamaan autolla kohti Joensuuta. Perillä olimme noin kolmen maissa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

Niin ja itse leirikin oli ihan hyvä. Vaikka meiltä jäi ensimmäinen harjoitus väliin, saimme jokainen jotain uutta oppia. Leiri oli rakenteeltaan samanlainen kuin joka vuosi, joten turha minun siitä on sen tarkemmin kertoa, vaan voitte lukea aikaisempia kertomuksiani. Kiitokset jälleen leirin pääohjaaja Shingo Ohgamille, muille leirin järjestäjille ja suomalaisille matkakumppaneillemme. Leirillä saimme tiedon, että Sensei Ohgamille oli myönnetty 8.dan vyöarvo. Hieno suoritus!

© Niko Utriainen, Joen Mawashi ry

(kuvia leiriltä löytyy jonkin aikaa www.wadokai.se -sivujen galleriasta, kohdasta Winter Camp 2009)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *