Kokemuksia Wado-leiriltä Berliinissä 2010

kategoriassa: Artikkelit | 0

 

berlin10_4.jpg

Berliner Karate Verband e.V. ja Wadokai Deutschland Sohonbu e.V. järjestivät jälleen vuosittaisen leirin Berliinissä, Saksassa 27.2.- 1.3.2010, jossa ohjaajina toimivat tuttuun tapaan Bob Nash (7.dan JKF Wadokai) ja Toby Threadgill (Menkyo Kaiden, Takamura-ha Shindo Yoshin Ryu jujutsu). Viime vuonna Minna ja Niko olivat ensimmäiset suomalaiset osallistujat leirillä. Tällä kertaa suomalaisia oli yhteensä seitsemän, joista Joen Mawashin edustajia olivat Jussi, Minna ja Niko. Muita suomalaisia olivat Helsingistä Lasse, Kouvolasta Hansi sekä Hämeenlinnasta Jari ja Harri.

Kohti Saksaa lähdettiin perjantaina lentokoneella. Koska viime leiriltä saadut kokemukset olivat niin mukavat, varasimme lennot ja hotellinkin jo hyvissä ajoin syyskuussa. Tällä kertaa otimme majapaikaksi eri hotellin, kuin viimeksi. Hotel Ludvig van Beethoven oli todella viihtyisä ja jopa edullinen. Turvaudumme tähän samaan hotelliin varmasti jatkossakin. Perjantai-ilta kului Berliiniin tutustuessa ja shoppaillessa.

Lauantaina harjoitukset alkoivat viime vuoden mukaisesti klo 10:00 ja päivä päättyi klo 18:00. Välissä pidettiin yksi pidempi ruokailutauko ja pari lyhyempää taukoa. Alussa senseit Threadgill ja Nash kertoivat, että leirin tavoitteena on harjoitella Shindo Yoshin Ryu -tekniikkaa ja Wadoryu-tekniikkaa sekä havaita yhtäläisyyksiä näissä kahdessa eri järjestelmissä. Wadoryun juurethan ovat Shindo Yoshin Ryu:ssa. Arviolta reilusti yli sadan harrastajan joukko jaettiin kahtia vyöarvojen mukaan, joista toinen ryhmä aloitti sensei Threadgill:n opetuksessa ja toinen ryhmä sensei Nash:n opetuksessa. Puolessa välissä päivää ryhmät vaihdettiin päittäin. Samalla kaavalla mentiin myös sunnuntai. Maanantai-iltana oli vielä dan-arvoille ja ohjaajille tarkoitettu kolmen tunnin tiivis harjoittelusessio sensei Nash:n vetämänä.

Sunnuntain harjoitusten alussa sensei Threadgill esitteli kaikille vanhoja japanilaisia kääröjä, jotka olivat kuuluneet Takamura-ha -linjan aikaisemmille päämiehille. Kääröt olivat mm. päämiehille myönnettyjä Menkyo Kaiden -lisenssejä. Osa kääröistä oli jopa muutaman sadan vuoden takaa. Sensei kertoi, että hänen opettajansa, Takamuran (1928-2000) kuoltua, hänen tyttärensä oli myynyt kaikki kääröt pois ja nyt sensei Threadgill on yrittänyt saada metsästettyä näitä kadonneita kääröjä takaisin. Osan hän on saanut jäljitettyä ja ostettua takaisin, mutta osa on vielä kateissa ja joitain tuskin ei saa enää millään takaisin. Kääröjen metsästystä on helpottanut onneksi se, että Threadgill oli kaiken varalta valokuvannut kaikki kääröt ennen Takamuran kuolemaa.

Leirin tekninen anti oli todella runsasta. Joihinkin tekniikoihin paneuduttiin hyvinkin tarkasti. Kaikki asiat perusteltiin järkevästi, eikä oikein mitään asiaa jäänyt hämärän peittoon. Osa asioista vain vaatii pidempää kypsyttelyä ja harjoittelua. Leirillä vahvistui jälleen ajatus siitä, että Wadoryu on aivan erilainen tyylisuunta, kuin muut tai Wado ei ole mitään peruskaratea, vaikka vierestä katsojalle tekniikat näyttävät hyvin samanlaisilta. Hyvin suuri osa asioista tyylisuunnassamme heijastuu perinteisiin jujutsu- ja miekankäyttötaitoihin. Tyylisuunnan perustaja Hironori Ohtsuka oli käyttänyt yli 20 vuotta perinteisen jujutsun opetteluun ja vasta sitten hän tutustui okinawalaiseen karateen. Jujutsu oli siis hyvin voimakkaasti hänen kehossaan, liikkeissään ja ajatuksissaan. Kaikki asiat, mitä Ohtsukan ensimmäinen karateopettaja, Gichin Funakoshi hänelle opetti, hän näki siis perinteisen jujutsun silmin. Tästä alkoi siis kehittyä Wadoryu.

Leiri oli jälleen todella hyvä. Matkaseura oli myös todella mukavaa ja jutut olivat hauskoja. Päätimme jo, että ensi vuonna lähdemme uudestaan. Mahdollisesti jopa vieläkin isommalla porukalla. Lisää kuvia Kuvat-sivulla.

© Niko Utriainen, Joen Mawashi ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *