Wadokai Masters Course, Leicester

kategoriassa: Artikkelit | 0

Tällä kertaa leirimatkailu vei minut ja Minnan ensimmäistä kertaa Englantiin. Leicesterissä järjestettiin ensimmäinen Japanin ulkopuolella tapahtuva JKF Wadokai -tekniikkaseminaari 27.-29.9. Seminaarille saapui Japanista huipputason ohjaajia jopa 6 kappaletta. Seminaaria johti sensei Hideho Takagi 8.dan ja muita senseitä olivat Chiaki Shimamoto 8.dan, Masamichi Shinohara 8.dan, Masohito Kitagawa 8.dan, Koichi Shimura 7.dan ja Tamaki Sonoda 7.dan. Mukana oli myös Wadokain hallituksen puheenjohtaja Yoshinorio Matsui 8.dan. Osallistujia leirillä oli varmasti pitkälle yli 160, joista suurin osa mustavöisiä. Harjoittelun lisäksi seminaarilla pidettiin dan-kokeet ja lisenssikokeita. Reissussa oli meidän kanssa mukana myös Harri Hämeenlinnasta.

Lähdimme matkaan Joensuusta jo torstaina, jotta voisimme matkustaa kiireettömästi ja tutustua samalla hieman Leicesteriin. Lensimme Helsinki-Vantaan kautta Lontoon Heathrowiin, josta kuljimme metrolla Lontoon St. Pancrasin rautatieasemalle. Sieltä jatkoimme junalla suoraan Leicesteriin. Matkustus oli varsin yksinkertaista, kiitos etukäteen annettujen ohjeiden. Perillä Leicesterissä ehdimme käydä kiertelemässä kauppoja. Hotellimme oli kätevästi aivan keskustassa.

Seminaarin ensimmäiset harjoitukset olivat perjantaina illalla klo 17-20. Sensei Matsui toivotti kaikki tervetulleiksi ja toivoi, että kaikki oppisivat seminaarin aikana paljon uutta. Kaikki senseit puhuivat japania ja tulkkaukset hoitivat meillekin jo entuudestaan tuttu sensei Bob Nash 7.dan sekä Englannissa asuva sensei Kuniaki Sakagami 8.dan. Ensimmäisen harjoituksen aikana kävimme läpi yleisimpiä seisontoja, perustekniikkaa ja kahta ensimmäistä Pinan-kataa.

Illalla kävimme syömässä pihvipaikassa Hollannissa asuvan Kevinin ja hänen muutaman ystävän kanssa. Kevin on kotoisin Taiwanista. Hän on ollut mukana myös Berliinin leireillä sekä Nashin leirillä Helsingissä.

Lauantain harjoitukset alkoivat klo 11. Harjoittelimme lisää perustekniikkaa ja sitten jatkoimme katalla ja Kihon Kumitella. Kihon Kumitea esittivät sensei Sonoda ja Romaniassa asuva sensei Nobuyuki Nukina 5.dan. Sensei Takagi sitten kommentoi ja selosti tekniikoiden olennaisimpia asioita. Sensei Nukina veti myös kaikkien harjoitusten alkulämmittelyt.

Puolen tunnin mittainen tauko pidettiin klo 13.30-14. Seminaarilla järjestettiin myös katatuomarilisenssikoe. Kokeeseen osallistumisen minimivaatimuksena oli 4.dan. Kokeeseen tarvittiin neljä henkilöä esittämään kataa, joita tuomarikokelaat ja kokeen järjestäjät sitten pisteyttivät. Mikäli kokelaan pisteet olisivat tarpeeksi lähellä kokeen järjestäjien pisteitä, koe menisi läpi. Mukana oli varmaan lähes pari kymmentä kokelasta. Minut valittiin yhdeksi katan esittäjäksi ja minun täytyi esittää Kushanku. Suoritus oli mielestäni ok pientä jännitystä lukuun ottamatta.

Seuraava harjoitus oli jo ehtinyt alkaa, kun pääsimme pois tuomarikokeesta. Jatkoimme katan ja Kihon Kumiten harjoittelua klo 16 saakka. Seminaarilla järjestettiin myös ohjaajalisenssikoe, johon olin etukäteen ilmoittautunut. Minimivaatimuksena oli 3.dan. Lisenssikoe aloitettiin noin klo 16.30 erillisessä tilassa. Harmikseni tilaisuutta eivät ulkopuoliset saaneet jäädä seuraamaan, joten suoritustani ei saatu kuvattua. Lisenssikokeessa oli mukana 23 kokelasta. Kokeeseen kuului tehdä ido kihon (10 tekniikkaa; junzuki, gyakuzuki, samat tsukkomina sekä kettenä, tobikomizuki, nagashizuki), 5 Kihon Kumitea (parittomat/parilliset; tilaisuudessa täytyi tehdä parittomat), Seishan, Chinto, yksi vapaavalintainen kata (ei Pinan, tein Wanshun, joka ei tuntunut itsestäni menevän kovin vahvasti) sekä jiyu kumitea. Kahden ja puolen tunnin jälkeen koitos oli ohi. Illalla kävimme syömässä pienessä kiinalaisessa ravintolassa. Pientä jalkojen kramppailua lukuun ottamatta olo oli ok. Migreeniäkään ei tullut. Tulosten jännittäminen vain vei pikkuisen yöunia.

Sunnuntain harjoitukset aloitettiin jo klo 9. Tuohon aikaan sunnuntaina ei kulkenut vielä busseja, joten tällä kertaa jouduimme ottamaan hotellilta taksin. Harjoituksessa kerrattiin jälleen perustekniikkaa sekä jatkettiin Kihon Kumitet loppuun. Harjoittelijoita oli niin tiheästi, että Kihon Kumite 10:n jätimme tekemättä. Tätä eivät senseit itse myöskään esittäneet, vaan harjoittelijoiden joukosta oli poimittu pari englantilaista korkea-arvoista harjoittelijaa esittämään tekniikka yleisölle.

Klo 11.30 pidettiin taas puolen tunnin mittainen tauko. Tauon jälkeen kaikki edellisen päivän kokelaat ja 4.-6.dan kokelaat pyydettiin erilliseen tilaan harjoittelemaan sensei Takagin johdolla kihonin, Seishanin ja Chinton yksityiskohtia, koska ilmeisesti ohjaajalisenssikokeessa oli ilmennyt paljon huolimattomuutta tekniikoissa. Muut leiriläiset jäivät harjoittelemaan sensei Sakagamin johdolla kataa.

Klo 14 päättyivät kaikki harjoitukset. Katatuomari- ja ohjaajalisenssikokelaat otettiin taas erilleen muista ja kokeiden hyväksytyt tulokset julkistettiin. Olin tyytyväinen, kun numeroni ja nimeni huudettiin listalta. Ohjaajalisenssikokeen läpäisi yhteensä kahdeksan henkilöä. Postissa pitäisi tulla myöhemmin JKF Wadokai 3.kyu Instructor License -diplomi. Näitä ohjaajalisenssejä on Suomessa tietääkseni ennestään vain sensei Jari Niemisellä (2.kyu) ja sensei Harri Heikkarilla (3.kyu).

Harjoitusten jälkeen senseit pitivät pikaiset loppupuheenvuorot, jonka jälkeen aloitettiin 6.dan vyökokeet. Koe pidettiin jälleen erillisessä tilassa, jonne ei sallittu yleisöä. Kokelaita taisi olla alle kymmenen, mutta valitettavasti koetta ei läpäissyt yksikään. Tämän jälkeen aloitettiin 1.-5.dan kokeet, joita sai seurata. 1.-2.dan kokeet olivat omana ryhmänään ja 3.-5.dan kokeet omanaan. Kokelaita oli yhteensä todella paljon. 5.dan kokelaita taisi olla noin 7 henkilöä, joista kaksi tai kolme läpäisi kokeen.

Illalla menimme syömään Kevinin kanssa japanilaiseen ravintolaan. Kevin oli 2.dan kokeessa ja suoritti sen hyväksytysti läpi. Kevin on todella hauska kaveri.

Maanantaina aamulla lähdimme paluureissulle samaa reittiä, kuin tullessa. Matkustus sujui jälleen todella helposti, eikä mitään kommelluksiakaan sattunut.

Seminaari oli todella antoisa. Tekniikoihin tuli jälleen monia pieniä tarkennuksia. Oli erittäin hienoa nähdä monen eri huippuopettajan tekniikkaa. Voi vain hämmästellä, kuinka tarkkaa, nopeaa ja silti rentoa heidän tekeminen on. Senseit käskivät leiriläisiä usein tekemään suoritukset nopeammin. Vaikka itsestä monesti tuntuu, että tekee nopeasti, niin se onkin todellisuudessa melko hidasta. Täytyisi vaan joka kerta yrittää tehdä paremmin, eikä tottua tekemään entisenlaista. Sensei Takagi ja muut olivat mukavan rentoja ja hauskoja, mutta tarvittaessa tiukkia. Takagi sanoi, että harjoittelusta tulisi muodostua osa elämäntapaa. Esim. pöntöllä istuessaankin voi harjoitella jotain käsitekniikkaa tai portaita ylös kävellessään voi kädellä harjoitella kaidetta pitkin Seishanin haito sotouken jälkeistä kiinniottoa ja vetoa. Mahdollisuuksia on lukemattomia.

Kiitokset kaikille senseille, seminaarin järjestäjille ja osallistujille. Kiitokset myös Harrille mukavasta matkaseurasta. Seminaari oli todella mahtava. Nyt ei tarvinnut lähteä Japaniin saakka kokeakseen vastaavanlaista huippuopetusta, vaan tavallaan Japani tuotiin nyt Eurooppaan. Tulemme lähes varmasti osallistumaan myös ensi kerralla.

© Niko Utriainen, Joen Mawashi ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *