Toby Threadgill ensimmäistä kertaa Suomessa

kategoriassa: Artikkelit | 0

hml14_1Wadokai Finland ja Kushin-Kan ry järjestivät elokuun 9.-10. wadoryu-erikoisseminaarin, jonka pääohjaajaksi oli kutsuttu sensei Toby Threadgill (Menkyo Kaiden, Takamura-ha Shindo Yoshin Ryu). Hämeenlinnassa pidetyllä seminaarilla oli lähes 60 osallistujaa Suomesta, Ruotsista, Espanjasta ja Portugalista saakka. Kahden päivän aikana treenattiin Kushin-Kan ry:n tiloissa väestönsuojassa 40 metriä maanpinnan alapuolella yhteensä 12 tuntia.

Wadoryun perustaja sensei Hironori Ohtsuka tutustui karateen vasta noin 30-vuotiaana. Sitä ennen hän harjoitteli 7-vuotiaasta lähtien eri jujutsu- ja kenjutsutaitoja, joista yksi vaikuttavimmista oli Shindo Yoshin Ryu -jujutsu (lyhennettynä SYR). Sensei Ohtsuka saavutti tässä jujutsutyylissä korkeimman oppitason lisenssin, Menkyo Kaidenin 29-vuotiaana.

Tällä hetkellä maailmassa ainoa aktiivinen Shindo Yoshin Ryu -linja on Toby Threadgillin johtama Takamura-ha Shindo Yoshin Ryu (lyhennettynä TSYR). Katsunosuke Matsuokan vuonna 1864 perustama SYR haarautui kahteen linjaan; Matsuokan alkuperäiseen linjaan sekä hänen oppilaansa Shigeta Ohbatan linjaan. Ohbatan pojanpoika Yukiyoshi Takamura päätyi toisen maailmansodan aikana Japanista Ruotsiin ja sieltä myöhemmin Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi isoisänsä linjaa. Toby Threadgill päätyi myöhemmin Takamuran oppilaaksi ja saavutti Menkyo Kaiden -lisenssin. Takamuran kuoltua Threadgill sai vastuulleensa päämiehen tehtävät ja hän nykyisin johtaa TSYR:n opetusta Amerikassa ja Euroopassa.

Japanissa alkuperäinen Matsuokan SYR-linja on käytännössä kuihtunut kokonaan. Matsuokan pojanpoika Tatsuo Matsuoka ei nimennyt linjalleen jatkajaa, vaan kuolemansa jälkeen vuonna 1989 hänen lähimmät oppilaansa valitsivat Ryozo Fujiwaran nimellisesti johtajaksi. Tämä jäljelle jäänyt porukka ei enää aktiivisesti harjoittele. Jokseenkin yleinen väärä tieto on, että Hironori Ohtsuka olisi ollut SYR:n 4. sukupolven päämies. Ohtsuka kyllä sai Menkyo Kaiden -lisenssin, mutta se ei tarkoita, että samalla saa päämiehen statuksen.

hml14_2Kävimme Kushin-Kan ry:n puheenjohtajan, Harri Heikkarin kanssa hakemassa sensei Threadgillin Helsinki-Vantaan lentoasemalta perjantaina iltapäivällä. Kentällä oli myös odottelemassa sensein portugalilainen oppilas Marco Pinto, joka oli saapunut aikaisemmalla lennolla. Kuljetimme sensein ja Marcon aluksi hotelliin, josta pian lähdimme syömään. Mukaan tuli myös Kushin-Kanista Jari Nieminen sekä sensein pari espanjalaista oppilasta, joihin satuimme sopivasti törmäämään. Sensei tykkää puhua paljon ja hänen tarinat olivat hauskoja.

Lauantaina aloitimme ensimmäiset harjoitukset klo 10. Sensei puhui ja demosi, kuinka tärkeää oman kehon rakenne on pitää pystyssä ja kasassa. Yksinkertaisimmillaan tämä on, kun seistään ryhdikkäästi suorassa siten, että kehon luut kannattelevat kehoa. Jos esimerkiksi pää ja hartiat kallistuvat eteen, kuten nykyaikana usein näyttöpäätteen kanssa työskentelyssä voi käydä, niin useampi lihas joutuu osallistumaan kehon pystyssä pitämiseen. Ja jos näitä lihaksia käytetään kehon kannatteluun, ei niitä pysty yhtä tehokkaasti hyödyntämään taistelussa. Sensei osoitti, kuinka hyvin hän kykenee asettamaan kehonsa rakenteen vahvaksi, seisomalla yhdellä jalalla Marcon yrittäessä työntää häntä kumoon kaikin voimin.

Kolmen harjoituksen aikana teimme useita kehonhallintaan liittyviä harjoitteita sekä joitain TSYR:n katoja. Sensei korosti, että katat eivät ole itsepuolustustilanteita tai kuvaa oikeaa kamppailua, vaan ne ovat ikään kuin kulhoja, jotka sisältävät muistilapuilla olevia periaatteita. Jos ei ole mitään kulhoa, johon muistilaput säilötään, niin ne hukkuvat ja unohtuvat. Kamppailuun tai itsepuolustukseen voidaan sitten soveltaa katoista poimittuja periaatteita.

hml14_3Kävimme eri harjoitteiden läpi useita eri periaatteita, kuten esimerkiksi rentous, heikko/vahva linja ja horjutus. Sensei pyysi Jaria ja Harria esittämään muutamaa Kihon Kumite -tekniikkaa ja havainnollisti, mitä yhteneviä periaatteita niistä löytyy. Sensei myös kertoi ja demosi miekalla, mistä jotkin tietyt asiat Kihon Kumite -harjoitteissamme tulevat. SYR on tavallaan siis wadon “isoisä”, joten moni meillä kummalliselta vaikuttava tekniikka selittyy katsomalla SYR:ta.

Meillä karate-ihmisillä on taipumus käyttää tekniikoissa liian paljon voimaa. Sensei oli keksinyt universaalin tavan ilmaista tämä oppilaille; hän hauskasti imitoi isoa apinaa äänien kera. Sensein mukaan joka maassa ihmiset ovat tajunneet ilmaisun, vaikka eivät englantia ymmärtäisikään. Jos oppilas oli kyennyt vähentämään voimaa, mutta ei tarpeeksi, sensei imitoi pienempää apinaa. Imitaatiot aiheuttivat joka kerran hilpeyttä, mutta siitä selkeästi aina tajusi käyttävänsä liian paljon voimaa ja rentous puuttui. Sensei kertoi, että hänen opettajansa käytti opettaessaan usein huumoria.

Viimeiset harjoitukset päättyivät klo 18, jonka jälkeen veimme sensein hotellille ja siitä myöhemmin lähdimme syömään. Sensei kertoi taas mielenkiintoisia tarinoita mm. wadon historiasta. Ilta ehti venyä melko pitkälle, ennen kuin siirryimme yöpuulle.

Sunnuntain harjoitteluaikataulu oli samanlainen kuin lauantainakin. Jatkoimme erilaisilla kehonhallinta- ja TSYR kata -harjoitteilla, joihin sisältyi mm. kaatoja ja veitsitekniikkaa. Saimme harjoitella jokaista tekniikkaa mukavan tovin. Sensei kävi kiertämässä jokaisen luona ohjaamassa tarkemmin, mikä oli minusta hyvä asia. Näin mahdollisimman moni pääsi kokemaan ja tuntemaan, miltä huipputason kehonhallinta jujutsussa tuntuu.

hml14_4Sunnuntaina kävimme taas illalla yhdessä ruokailemassa tutulla porukalla. Tällä kertaa emme valvoneet niin myöhälle. Maanantaina Harri kyyditti sensein ja Marcon takaisin lentokentälle, josta he lähtivät lyhyelle vierailulle sensei Ohgamin luokse Göteborgiin.

Oli jälleen kerran antoisa seminaari. Osalle sensei Threadgill on tuttu Berliinissä järjestetyistä seminaareista joka helmikuu. Nyt tuli jälleen sopiva sekoitus uutta ja vanhan asian kertausta. Joka kerran alkaa hahmottamaan paremmin koryu-jujutsu -maailman. Lisäksi hyvää tietotäydennystä oli sensein tarinat ruokailuiden äärellä. Oma käsitys wadosta selkiytyy koko ajan. Alkaa ehkä jo käydä hieman pelottavaksikin.

Kiitos senseille ja Marcolle hyvästä opetuksesta, leiriläisille osallistumisesta ja Kushin-Kan ry:lle hyvien harjoittelutilojen järjestämisestä. Myös muut leiriläiset tuntuivat olevan tyytyväisiä sensein vierailuun. Toivoin, että mahdollisimman moni pääsisi kokemaan Shindo Yoshin Ryun ja ymmärtämään, miksi wado on sellainen kuin se on ja miksi se poikkeaa niin paljon muista karatetyyleistä. Tämä oli uskoakseni monelle silmiä avaava kokemus.

© Niko Utriainen, Joen Mawashi ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *