Wado-leiri Vallentunassa 2015

kategoriassa: Artikkelit | 0

Ruotsin Korona Wadokai järjesti 22.-24.5. kolmen päivän mittaisen leirin Vallentunassa, lähellä Tukholmaa. Leirin ohjaajana oli sensei Koji Okumachi 6.dan Japanista. Leirillä järjestettiin myös kyu- ja dan-kokeet. Suomalaisia leirillä oli toista kymmentä. Sensei Okumachi on harjoitellut karatea jo yli 35 vuotta ja hän on sensei Toru Arakawan oppilas. Sensei Okumachi on kisannut katassa ja hän on Wadokain maailmanmestari vm. 1994. Sensei esiintyy myös Wadokain Shiteigata-videolla (Seishan ja Chinto).

vallentuna2015_1

Matkani alkoi kauniina keväisenä perjantaipäivänä Joensuusta lentäen Helsinkiin. Helsinki-Vantaan kentällä ei tarvinnut kovin kauaa odotella, kunnes jatkolento lähti kohti Tukholmaa. Arlandalla vastassa olikin ruotsalainen ystävämme Lotta, jonka kerrostalon vieraskämppään pääsin leirin ajaksi majoittumaan. Sensei Okumachi majoittui myös Lotan luona, tosin Lotan vierashuoneessa.

Reilun parin tunnin levähtämisen jälkeen siirryimme leiripaikalle Tellushalleniin. Illan harjoitukset kestivät kolme tuntia. Treeniohjelmaan kuului tuttua Wadon perustekniikkaa sekä harjoittelimme myös Seishan- ja Chinto -katoja. Loppuun ehdittiin tekemään vielä Pinan -katat. Sensei hyödynsi välillä leiriläisiä pyytämällä heitä esittämään jotain tekniikkaa, esim. junzukia ja sensei sitten kertoi, mitä hyvää tekniikassa oli ja mitä virheitä myös esiintyi.

Lauantaina leirin harjoitukset alkoivat klo 13. Sitä ennen aamulla pidettiin kyu-vyökokeet, joissa mukana oli arvioni mukaan varmaan noin sata junnua ja aikuista tavoittelemassa uutta vyöarvoa. Kokelaat jaettiin useampaan ryhmään, joissa vyökoetuomareina olivat Ruotsin mustavöiset ohjaajat. Myös Lotalla oli yksi ryhmä ja hän pyysi minua auttamaan vyökokeen kanssa. Ryhmässä oli noin pari kymmentä kokelasta, joista kaksi oli aikuisia ja loput junnuja. Aluksi kertasimme nopeasti lähes kaikki kokeen tekniikat kokelaiden kanssa ja sitten aloitimme vyökokeet. Olin siis mukana tekemässä arviointia, mutta läpäisy-/hylkäyspäätökset teki Lotta. Kokeiden päätteeksi Lotta kertoi tulokset ja antoi nopean palautteen jokaiselle. Kyu-kokeiden aikana sensei Okumachi valmensi dan-kokelaita liikuntasalin reunassa.

Juuri ennen lounastaukoa, leirin järjestäjä Johan Ossa, tuli kertomaan minulle, että heillä on pieni ongelma: heidän yksi dan-kokeen tuomari ei päässytkään tulemaan paikalle. Tuomaristossa tarvitsee siis olla tietty määrä Wadokain Qualification Examiner -lisenssin omaavia henkilöitä, jotta 3. danin kokeet voidaan järjestää. Nyt he voisivat paikalla olevilla tuomareilla pitää vain 1. ja 2. danin kokeet, mutta koska minulla on ko. lisenssi, niin he voisivat pitää myös ne 3. danin kokeet, johon oli ilmoittautunut neljä henkilöä. Suostuin tietenkin, vaikka se tarkoitti sitä, että lauantain harjoitukset jäisivät nyt väliin, sillä dan-kokeet pidettiin juuri harjoitusten aikaan.

Dan-kokeissa oli 13 kokelasta yrittämässä uutta vyöarvoa; kuusi 1. dania, kolme 2.dania ja neljä 3. dania. Suomalaisia kokelaista oli kiitettävät 9 kpl ja loput olivat ruotsalaisia. Kaikki suomalaiset olivat Tapanilan Erältä. Pian kokeen jälkeen julkaistiin tulokset ja henkilökohtaiset palautteet sovittiin annettavaksi sunnuntaina aamulla ennen harjoituksia. Kokeen läpäisivät lähes kaikki. Ainoastaan yksi 3. dania yrittänyt ruotsalainen jouduttiin hylkäämään. Toivotaan hänelle parempaa menestystä seuraavaan kokeeseen.

Illalla menimme syömään erään hotellin ravintolaan noin 15 hengen joukolla, joista suurin osa oli suomalaisia. Ruoka oli hyvää ja jutut hauskoja. Viimein pääsimme nukkumaan kämpille. Vieraskämppään majoittui nyt toiseksi yöksi israelilainen Jaron, joka oli tullut aamulla mukaan leirille.

Sunnuntaina aamu menikin nopeasti palautteiden antamisessa, jonka jälkeen aloitimme kolme tuntia kestävän harjoituksen. Teimme aluksi muutamia otteluharjoitteita ja lopuksi Kihon Kumitet 1-8. Sensei oli tullut pikkuisen flunssaiseksi, joten hän ei kovin paljoa jaksanut esittää ja kertoa tekniikoista yksityiskohtia. Tärkeimmät asiat hän kuitenkin selitti.vallentuna2015_2

Lounaan jälkeen kävimme vielä nopeasti Lotan kotona ja sieltä hän kyyditsi minut lentokentälle. Kotiin Joensuuhun pääsin tällä kertaa mukavan ajoissa, noin 21:15. Yleensä paluureissuilta on päässyt kotiin vasta puolen yön jälkeen.

Kiitos sensei Okumachille hyvästä opetuksesta, sensei Ossalle leirin järjestämisestä sekä Lotalle majoituksesta, kyydeistä ym.! Sensei Okumachin liikkuminen ja nopeus olivat tyypillistä taitavan japanilaisen mestarin tyyliä. Rentous, nopeus ja täsmällisyys ovat senseillä uskomatonta katsottavaa. Sensein luonne on myös vaatimaton ja hän ei todellakaan pröystäillyt egollaan, kuten harmittavan moni länsimaalainen ”mestari”. Noh, varmaan kulttuurieroillakin on osaa asiassa.

© Niko Utriainen, Joen Mawashi ry

Jätä vastaus